Inflaatio kuulostaa tylsältä taloustermiltä, mutta vaikutus on kaikkea muuta kuin tylsä. Kun hinnat nousevat 5 %, rahasi menettävät saman verran ostovoimaa vuodessa. Jos inflaatio kipuaa 8 % tasolle, kuten Suomessa vuonna 2022, tuhannen euron arvo laskee käytännössä 80 euroa yhdessä vuodessa. Se ei näy pankkitilillä miinuksena, mutta näkyy kaupan kassalla.
Katsotaan historiaa. 1970-luvulla Yhdysvalloissa inflaatio ylitti 10 % useana vuonna. Vuonna 1979 lukema oli noin 13 %. Suomessa 1980-luvun alussa hinnat nousivat yli 10 % vuodessa. Vuonna 2008 finanssikriisi heilutti markkinoita, mutta 2022 toi euroalueelle yli 8 % kuluttajahintojen nousun. Tällaisina hetkinä moni kysyy: mitä tehdä rahoille?
Mitä inflaatio oikeasti tekee varallisuudelle?
Ajatellaan konkreettisesti. Vuonna 2010 bensan litrahinta Suomessa oli noin 1,30 €. Vuonna 2023 se oli ajoittain yli 2,20 €. Nousua kertyi lähes 70 %. Jos rahat lepäsivät nollakorolla 13 vuotta, ostovoima suli hitaasti.
Sama näkyy kahvissa. Vuonna 2012 kahvilassa maksoit ehkä 2,80 €. Vuonna 2024 hinta on helposti 4,50 €. Se on yli 60 % nousu 12 vuodessa. Käteinen ei tuota mitään, joten se häviää inflaatiolle lähes aina.
Inflaation aikana tärkeintä on omistaa jotain, jonka arvo kasvaa hintojen mukana tai nopeammin. Se voi olla osakkeita, kiinteistöjä, raaka-aineita tai jopa omaa osaamista.
Osakkeet – pitkän aikavälin kilpi
Osakkeet ovat historiallisesti yksi parhaista inflaatiosuojista. S&P 500 -indeksin keskimääräinen vuosituotto 1926–2022 oli noin 10 %. Reaalituotto inflaation jälkeen jäi noin 7 % tasolle. Se tarkoittaa, että omistajat voittivat hinnannousun useimmiten.
Kaikki yhtiöt eivät kuitenkaan reagoi samalla tavalla. Kuluttajatuotteita myyvät firmat voivat siirtää kustannuksia hintoihin. Vuonna 2022 useat globaalit brändit nostivat tuotteidensa hintoja 5–15 %. Liikevaihdot pysyivät silti vahvoina.
Defensiiviset alat, kuten terveydenhuolto ja päivittäistavarat, kestävät usein paremmin. 1970-luvulla energiayhtiöt hyötyivät öljyn hinnan noususta, joka yli kolminkertaistui vuosina 1973–1974.
Hyviä osakesektoreita inflaatiovaiheessa:
- Energia ja uusiutuvat ratkaisut
- Perustarvikkeet
- Terveyspalvelut
- Infrastruktuuri
Tärkeintä ei ole metsästää kuuminta nimeä, vaan rakentaa salkku, joka elää hintojen mukana.
Raaka-aineet – konkreettinen suoja
Kun inflaatio kiihtyy, raaka-aineiden hinnat nousevat usein samaan aikaan. Öljy maksoi vuonna 2020 noin 40 dollaria barrelilta. Vuonna 2022 hinta ylitti 120 dollaria. Se on kolminkertainen taso kahdessa vuodessa.
Kuparin hinta nousi 2020–2021 noin 50 %. Vehnä kallistui 2022 jopa 60 % lyhyessä ajassa. Tällaiset liikkeet voivat tarjota suojaa, mutta volatiliteetti on voimakasta.
Raaka-aineisiin voi sijoittaa ETF-rahastojen kautta ilman fyysistä varastointia. Pieni osa salkusta, esimerkiksi 5–15 %, voi tasapainottaa kokonaisuutta.
Kiinteistöt ja REIT-rahastot
Asunnot ja liiketilat ovat perinteisesti toimineet inflaatiosuojana. Vuonna 2010 Helsingin keskustan neliöhinta oli noin 4 000 €. Vuonna 2023 taso oli monin paikoin yli 8 000 €. Kaksinkertainen arvo 13 vuodessa ei ole sattumaa.
Vuokrat seuraavat usein kuluttajahintaindeksiä. Jos inflaatio on 6 %, vuokraa voidaan tarkistaa vastaavasti. REIT-rahastot tarjoavat mahdollisuuden omistaa kiinteistöjä ilman suoraa omistamista.
Kiinteistöjen etu on konkreettisuus. Haittapuolena on likviditeetti. Rahasto tarjoaa helpomman reitin kuin oman asunnon ostaminen 20 000 € käsirahalla.
Kulta – klassinen turvasatama
Kulta on ollut arvonsäilyttäjä tuhansia vuosia. Vuonna 2000 unssi maksoi noin 280 dollaria. Vuonna 2020 hinta nousi yli 2 000 dollariin. Nousua kertyi yli 600 % 20 vuodessa.
1970-luvun inflaation aikana kullan arvo moninkertaistui. Se ei tuota osinkoa, mutta toimii vakuutuksena epävarmuudessa. Pieni 5–10 % osuus voi olla järkevä lisä.
Hopea, platina ja palladium seuraavat usein samaa suuntaa, mutta heiluvat voimakkaammin.
Korkosijoitukset nousevien korkojen aikana
Inflaatio johtaa usein korkojen nousuun. Euroopan keskuspankki piti ohjauskoron 0 % tasolla vuosina 2016–2022. Vuonna 2023 korko nousi yli 4 %. Tämä muutti pelikentän.
Lyhyen koron rahastot alkoivat tarjota 2–4 % tuottoa. Yrityslainarahastot saattoivat maksaa 5–7 % korkoa riskitasosta riippuen. Vaikka reaalituotto ei aina voita inflaatiota, tappio pienenee.
Pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat kärsivät korkojen noustessa, joten maturiteetti kannattaa pitää lyhyenä.
Kryptovaluutat – suoja vai riski?
Bitcoin syntyi 2009 finanssikriisin jälkimainingeissa. Vuonna 2017 arvo nousi 1 000 dollarista lähes 20 000 dollariin. Vuonna 2021 kurssi ylitti 60 000 dollaria. Laskuvaiheessa 2022 hinta putosi alle 20 000.
Kryptojen kannattajat kutsuvat sitä digitaaliseksi kullaksi. Kritiikkiäkin riittää. Volatiliteetti voi olla 50 % muutamassa kuukaudessa. Pieni allokaatio, esimerkiksi 3–5 %, voi olla kokeilun arvoinen, mutta se ei korvaa vakaampia omaisuusluokkia.
Sijoittaminen omaan tulonhankintaan
Inflaatio syö palkkaa, jos tulot eivät nouse. Vuonna 2021 IT-alan keskipalkka Suomessa oli yli 4 000 € kuukaudessa. Sertifikaatti voi maksaa 300–800 €, mutta nostaa palkkaa 200–500 € kuukausitasolla.
Jos sijoitat 500 € kurssiin ja palkka nousee 250 € kuukaudessa, vuosituotto on 3 000 €. Se on 600 % ensimmäisen vuoden aikana. Harva osake tarjoaa samaa.
Oman osaamisen kehittäminen on aliarvostettu sijoitusluokka.
Esimerkkisalkut inflaatiovaiheessa
Varovainen sijoittaja:
- 40 % globaalit osakkeet
- 20 % kiinteistöt
- 15 % korkorahastot
- 10 % kulta
- 15 % käteinen
Rohkeampi sijoittaja:
- 60 % osakkeet
- 15 % raaka-aineet
- 10 % REIT
- 5 % jalometallit
- 10 % vaihtoehtoiset kohteet
Hajautus on tärkeämpää kuin täydellinen ajoitus.
Yleisimmät virheet
Ensimmäinen moka on paniikki. Vuonna 2022 monet myivät osakkeita laskun aikana, vaikka historia osoittaa markkinoiden toipuvan. 2008 romahduksen jälkeen indeksit nousivat seuraavien 5 vuoden aikana yli 100 %.
Toinen virhe on liiallinen käteisen pitäminen. Jos inflaatio on 7 % ja tili maksaa 1 %, ero on 6 %. Se tarkoittaa 600 € menetystä 10 000 € summassa vuodessa.
Kolmas kompastuskivi liittyy trendien jahtaamiseen. Kun jokin omaisuus nousee 80 % vuodessa, moni hyppää mukaan myöhässä.
Kansainvälinen hajautus – miksi maailma on isompi kuin oma kotimaa
Kotimarkkina tuntuu turvalliselta, koska tunnemme yritykset, uutiset ja talouskeskustelun sävyn. Silti Suomen osuus koko maailman osakemarkkinoista on alle 1 %. Yhdysvallat kattaa yli 55 % globaalista markkina-arvosta, Eurooppa noin 15 % ja Aasia yli 20 %. Jos salkku on täysin kotimainen, se nojaa hyvin kapeaan pohjaan.
Vuonna 2010 Yhdysvaltain teknologiajätit olivat murrosvaiheessa. Vuoteen 2023 mennessä monet niistä olivat kasvattaneet arvoaan 300–800 %. Samaan aikaan osa eurooppalaisista yhtiöistä eteni rauhallisemmin. Hajautus eri maihin tasaa yksittäisten talousalueiden riskiä.
Aasian merkitys on kasvanut nopeasti. Vuonna 2000 Kiinan BKT oli noin 1,2 biljoonaa dollaria. Vuonna 2023 luku oli yli 17 biljoonaa. Tämä 20 vuoden nousu muutti koko talouskarttaa. Pienelläkin summalla voi ostaa maailmanlaajuisen ETF:n, joka sisältää tuhansia yhtiöitä eri mantereilta.
Kansainvälisen hajautuksen etuja:
- Eri valuuttojen tuoma tasapaino
- Useiden talousalueiden kasvumahdollisuudet
- Vähemmän riippuvuutta yhden maan politiikasta
- Laajempi sektorikirjo
Yksi kriisi ei kaada koko salkkua, jos varat ovat hajallaan.
Arvo-osakkeet vs. kasvuyhtiöt inflaation aikana
Inflaatiovaiheessa keskustelu kääntyy usein siihen, kannattaako suosia arvoa vai kasvua. Arvo-osakkeet ovat yleensä vakaampia, maksavat osinkoa ja toimivat perinteisillä aloilla. Kasvuyhtiöt investoivat voimakkaasti tulevaisuuteen ja voivat heilua enemmän.
1970-luvulla korkean inflaation kaudella perinteiset energia- ja teollisuusyritykset menestyivät paremmin kuin nopeat kasvutarinaosakkeet. Vuonna 2022 monet teknologiafirmat laskivat 30–50 %, kun taas osa energiasektorista nousi yli 40 %.
Arvo-osakkeiden plussat:
- Usein säännöllinen osinko
- Vakaa kassavirta
- Maltillisempi arvostustaso
Kasvuyhtiöiden vahvuudet:
- Pitkän aikavälin potentiaali
- Nopea liikevaihdon kasvu
- Innovatiivinen liiketoiminta
Tasapaino voi olla järkevä ratkaisu. 60/40 -jako arvon ja kasvun välillä voi tuoda vakautta ilman, että tuottopotentiaali katoaa.
Käytännön esimerkki: mihin kannattaa sijoittaa 10000 euroa inflaation aikana
Inflaation keskellä moni pysähtyy miettimään, mitä tehdä säästöilleen. Kun hinnat nousevat 6 % ja tilikorko on 1 %, ostovoima kutistuu nopeasti. Tässä vaiheessa esiin nousee usein kysymys mihin kannattaa sijoittaa 10000 euroa, jotta raha ei vain säily, vaan myös kasvaa ajan mukana. Summa on riittävän suuri hajauttamiseen, mutta ei vielä niin iso, että virheisiin olisi varaa kevyesti.
Jos käytössä on 10 000 €, sen voi jakaa useaan omaisuusluokkaan riskin tasapainottamiseksi. Esimerkiksi 4 000 € globaaliin indeksirahastoon antaa laajan altistuksen tuhansiin yrityksiin eri maissa. 2 000 € arvo-osakkeisiin voi tuoda osinkovirtaa, joka auttaa kompensoimaan 5–8 % inflaatiota. 1 500 € kiinteistörahastoon tuo kassavirtaa vuokratuottojen kautta, etenkin jos vuokrasopimukset on sidottu indeksiin. 1 000 € raaka-aine-ETF:ään voi hyötyä tilanteissa, joissa energian tai metallien hinnat nousevat 20–40 % vuoden sisällä, kuten nähtiin 2021–2022. 1 000 € lyhyen koron rahastossa tasaa heiluntaa, kun ohjauskorko liikkuu 3–4 % tasolla. Loput 500 € kultaan toimii vakuutuksena äkillistä markkinastressiä vastaan.
Historiallisesti tällainen hajautettu rakenne on tuottanut 5–8 % vuodessa pitkällä aikavälillä. Jos keskimääräinen tuotto olisi 7 %, 10 000 € kasvaisi noin 19 600 euroon 10 vuodessa korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Mikäli tuotto jäisi 5 % tasolle, lopputulos olisi noin 16 300 €. Molemmissa tapauksissa inflaation vaikutus on hallittavampi kuin käteisenä säilyttämällä, jolloin 6 % hintojen nousu söisi 600 € ostovoimaa vuodessa.
Oleellista ei ole täydellinen ajoitus, vaan tasapainoinen rakenne. Inflaation aikana sijoittajan tärkein tehtävä on pitää varat liikkeessä, hajauttaa useaan suuntaan ja antaa ajan tehdä työnsä.
Ajatellaan tilannetta, jossa inflaatio on 6 %, ohjauskorko 4 % ja markkinat ailahtelevat. Yksi mahdollinen rakenne voisi olla seuraava:
- 4 000 € globaaliin indeksirahastoon
- 2 000 € arvo-osakkeisiin
- 1 500 € kiinteistörahastoon
- 1 000 € raaka-aine-ETF:ään
- 1 000 € lyhyen koron rahastoon
- 500 € kultaan
Ajallinen hajautus – miksi kaikki kerralla ei ole aina paras idea
Inflaation aikana markkinat voivat liikkua nopeasti. Vuonna 2020 maaliskuussa indeksit laskivat yli 30 % muutamassa viikossa. Vuonna 2022 korkojen nousu aiheutti useiden sektorien korjausliikkeitä.
Jos sijoitat 10 000 € yhdellä kertaa, ajoitus vaikuttaa paljon. Vaihtoehto on jakaa summa esimerkiksi neljään 2 500 € erään kolmen kuukauden välein. Näin keskihinta tasoittuu.
Ajallinen hajautus ei takaa parempaa tuottoa, mutta se vähentää stressiä. Kun markkina heilahtelee 5–10 % viikossa, psykologinen paine kasvaa nopeasti.
Inflaatiokestävä ajattelutapa – strategia ennen otsikoita
Talouden uutiset voivat olla dramaattisia. Vuonna 1973 öljykriisi ravisteli markkinoita. Vuonna 1981 inflaatio oli Yhdysvalloissa yli 10 %. Vuonna 2022 euroalue koki yli 8 % hintojen nousun. Silti pitkä aikaväli palkitsi kärsivälliset.
Inflaatio ei ole vihollinen, jos salkku on rakennettu järkevästi. Se on muistutus siitä, että raha tarvitsee aktiivisen suunnitelman. Yhdistelmä osakkeita, kiinteistöjä, raaka-aineita ja osaamiseen panostamista muodostaa vahvan pohjan.
Kun pidät katseen 10, 15 tai 20 vuoden päässä, yksittäinen 6 % tai 7 % hinnannousu ei tunnu maailmanlopulta. Silloin strategia voittaa tunteet, ja sijoittaja pysyy pelissä mukana pitkään
Yhteenveto – suunnitelma ennen tunteita
Inflaatio ei ole uusi ilmiö. 1973, 1981, 2008 ja 2022 näyttivät, että hinnat voivat karata käsistä nopeasti. Pitkäjänteinen strategia kuitenkin voittaa paniikin lähes aina.
Paras suoja syntyy yhdistelmästä: osakkeet kasvua varten, kiinteistöt kassavirtaa varten, raaka-aineet tasapainoksi ja oma osaaminen turvaksi. Kun salkku on rakennettu järkevästi, 5 %, 7 % tai jopa 10 % inflaatio ei kaada taloutta.
Raha ei pidä tyhjiöstä. Se tarvitsee kohteen, joka elää ajan mukana. Inflaation aikana passiivisuus maksaa, mutta aktiivinen suunnitelma voi muuttaa kriisin mahdollisuudeksi.